LVI tarkoittaa lämpöä, vettä ja ilmaa. Uudessa omakotitalossa se on viisi järjestelmää, jotka suunnitellaan ja asennetaan toisiinsa sopiviksi: lämmönlähde, lämmönjako, käyttövesi, viemärit ja ilmanvaihto. Tämä opas kertoo, mitä kukin tekee, mitä sinun pitää niistä päättää ja missä vaiheessa. Sen jälkeen osaat lukea LVI-tarjouksen ja kysyä oikeat kysymykset.
1. Lämmönlähde: mistä lämpö tulee
Lämmönlähde tuottaa lämmön sekä huoneisiin että käyttöveteen. Uudessa pientalossa Uudellamaalla valinta on käytännössä neljän välillä.
- Maalämpö. Lämpöpumppu ottaa lämpöä tontille poratusta energiakaivosta. Kallein rakentaa, halvin käyttää. Kaivo tarvitsee rakentamisluvan, joka haetaan uudiskohteessa talon luvan yhteydessä.
- Ilmavesilämpöpumppu. Ottaa lämmön ulkoilmasta. Edullisempi asentaa kuin maalämpö, mutta kovilla pakkasilla hyötysuhde laskee ja sähkövastus auttaa. Sopii hyvin tiiviiseen, hyvin eristettyyn taloon.
- Poistoilmalämpöpumppu. Ottaa lämmön poistoilmasta ja hoitaa samalla ilmanvaihdon. Edullinen, mutta lämpöä riittää rajallisesti; isossa talossa tarvitaan lisälämmitystä.
- Kaukolämpö. Mahdollinen vain verkon alueella. Taloon tulee lämmönjakokeskus, ei lämpöpumppua. Liittymämaksu on erillinen kulu.
Valinta vaikuttaa energiakuluihin vuosikymmeniä, ja siksi se on ensimmäinen päätös. Vertailu on omassa oppaassaan: Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu?
2. Lämmönjako: miten lämpö leviää taloon
Uudessa talossa lämmönjako on lähes aina vesikiertoinen lattialämmitys. Lämmin vesi kiertää lattiaan valetuissa putkissa, ja lattia lämmittää huoneen tasaisesti. Lattialämmitys toimii matalalla veden lämpötilalla, tyypillisesti 30–40 °C, mikä on juuri se, missä lämpöpumppu on tehokkaimmillaan. Siksi lattialämmitys ja lämpöpumppu ovat yhdessä parempia kuin kumpikaan erikseen.
Lattialämmityksestä päätetään piirijako (kuinka moneen alueeseen lattia jaetaan ja mistä niitä säädetään), jakotukin paikka sekä lattiamateriaali, koska puulattia ja laatta johtavat lämpöä eri tavalla. Nämä lyödään lukkoon ennen valua, koska laattaan valettua ei siirretä.
3. Käyttövesi: kylmä ja lämmin vesi hanoihin
Käyttövesijärjestelmä tuo veden tontin liittymästä tai omasta kaivosta hanoihin. Lämmin vesi lämmitetään varaajassa, joka on osa lämmönlähdettä tai erillinen. Kaksi asiaa kannattaa tietää:
- Lämpötila. Lämmin käyttövesi pidetään laitteistossa vähintään 55 °C:ssa legionellabakteerin takia, ja hanasta se tulee sekoitettuna turvalliseen lämpötilaan.
- Odotusaika. Kun hana on kaukana varaajasta, lämmintä vettä joutuu odottamaan. Kiertojohto tai varaajan sijoitus lähelle märkätiloja ratkaisee tämän suunnitteluvaiheessa, ei jälkikäteen.
Vesipisteiden määrä ja paikat ovat sinun päätöksiäsi: keittiö, kylpyhuoneet, kodinhoitohuone, mahdollinen saareke, ulkovesipiste, autotalli. Jokainen on putkea, viemäriä ja työtä, joten tarjouksessa ne näkyvät.
4. Viemärit: mitä ei näy, mutta minkä pitää olla oikein
Pohjaviemärit asennetaan perustusten alle ennen valua, ja ne johtavat jätevedet kunnan verkkoon tai omaan jätevesijärjestelmään. Tämä on koko talon ensimmäinen LVI-työ ja samalla se, jota on vaikeinta korjata myöhemmin. Siksi märkätilojen ja keittiön paikat lukitaan pohjakuvaan ennen perustuksia.
Haja-asutusalueella tarvitaan oma jätevesijärjestelmä, tavallisesti pienpuhdistamo tai maasuodatus. Sen valinta riippuu tontista ja kunnan vaatimuksista, ja se on erillinen kustannus.
5. Ilmanvaihto: talo, joka hengittää
Uudessa talossa ilmanvaihto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla. Ulkoilma tuodaan sisään suodatettuna ja lämmitettynä poistoilman lämmöllä, ja käytetty ilma viedään ulos. Asetus vaatii ulkoilmaa vähintään 6 litraa sekunnissa henkilöä kohden ja koko talolle vähintään 0,35 litraa sekunnissa neliömetriä kohden, ja poistoilman lämmöstä on otettava talteen vähintään 55 prosenttia. Käytännössä 150 neliön talossa ilmaa vaihtuu enemmän kuin moni arvaa, ja siksi kone ja kanavat mitoitetaan huolella.
Suunnittelussa päätetään koneen paikka (tekninen tila tai kodinhoitohuone, ei makuuhuoneen seinän takana), kanavareitit ja päätelaitteiden paikat. Kun reitit sovitetaan pohjaan ajoissa, taloon ei tule alakattoja yllätyksenä.
Missä järjestyksessä LVI tehdään
- Suunnittelu ja lupa. LVI-suunnitelmat ja nimetty KVV- ja IV-työnjohtaja tarvitaan ennen töiden aloitusta, useimmissa kunnissa jo lupahakemukseen.
- Pohjaviemärit ja vesijohdot ennen laatan valua. Paikat tarkistetaan kanssasi ja työnjohtaja tarkastaa työn ennen kuin mikään peittyy.
- Lattialämmitys ennen pintavalua.
- Kanavat ja putkinousut runkovaiheessa, ennen levytystä.
- Laitteet ja kalusteet sisävalmistusvaiheessa: lämpöpumppu, ilmanvaihtokone, varaaja, hanat ja WC-istuimet.
- Säätö ja luovutus. Ilmavirrat mitataan ja säädetään, lattialämmitys tasapainotetaan, ja saat kansion, jossa on käyttöohjeet ja mittauspöytäkirjat.
Mitä sinun pitää päättää, ja milloin
| Päätös | Milloin viimeistään | Miksi |
|---|---|---|
| Lämmönlähde | Ennen lupahakemusta | Määrää teknisen tilan koon ja energiakaivon luvan |
| Märkätilojen ja keittiön paikat | Ennen perustuksia | Pohjaviemärit menevät laattaan |
| Lattiamateriaalit | Ennen lattialämmityksen mitoitusta | Puu ja laatta johtavat lämpöä eri tavalla |
| Ilmanvaihtokoneen paikka ja kanavareitit | Ennen runkovaihetta | Ratkaisee alakatot |
| Vesikalusteet | Ennen sisävalmistusvaihetta | Hanojen liitännät vaihtelevat |
Miksi kokonaisuus kannattaa ostaa yhdeltä tekijältä
Viisi järjestelmää liittyvät toisiinsa kymmenistä kohdista: lämpöpumppu mitoitetaan sen mukaan, paljonko ilmanvaihto ottaa lämpöä talteen; lattialämmityksen menoveden lämpötila mitoitetaan lämpöpumpulle; varaajan paikka ratkaisee lämpimän veden odotusajan. Kun sama tekijä suunnittelee, asentaa ja vastaa työnjohdosta, liitoskohdat ovat yhden ihmisen vastuulla. Erillään tilattuna jokainen liitoskohta jää tilaajan sovitettavaksi, ja se tilaaja olet sinä.
Usein kysyttyä
Tarvitsenko LVI-suunnitelmat lupahakemukseen?
Useimmissa Uudenmaan kunnissa kyllä, tai viimeistään ennen töiden aloitusta. Kysy oman kuntasi rakennusvalvonnasta, tai kysy meiltä, niin katsomme yhdessä.
Voinko valita lämmönlähteen myöhemmin?
Voit, mutta tekninen tila mitoitetaan sen mukaan, ja maalämmön energiakaivo tarvitsee luvan. Mitä aiemmin päätät, sitä vähemmän tulee muutoksia.
Mitä LVI ei sisällä?
Sähkötöitä, maanrakennusta, liittymämaksuja, märkätilojen vedeneristystä ja laatoitusta. Ne tulevat muilta tekijöiltä, ja hyvä LVI-suunnitelma kertoo, mitä heiltä tarvitaan.
